PUUTARHAPALSTA − Puutarhaihmisen mainio ohjesivusto

PUUTARHANHOITO PUUTARHASUUNNITTELU KIRJAVINKIT RAKENNA ITSE

Kärhöjen lisääminen

Kärhöt tekevät siementaimia, joten kärhöjen ympärillä kitkettäessä kannattaa pitää silmät auki tutun näköisten lehtiparien varalta.

Kärhöt risteytyvät keskenään; siementaimien kukista saattaa tulla yllätyksiä, jos omistat useamman kärhölajikkeen. Voit risteyttää myös omia lajikkeita: poista valitsemastasi emokukasta heteet ja eristä kukka verkkopussin sisään, jotta sinne ei pääse pölyttäjiä sotkemaan suunnitelmiasi. Valitse isäkukka, jonka suojaat myös verkolla. Odottele siitepölyn valmistumista.

Kun heteissä on siitepölyä, sirottele sitä emokukkaan. Kylvä kypsyneet siemenet syksyllä astioihin. Kärhön siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn itääkseen, helpoimmin tämä toteutuu jättämällä astiat ulos talveksi. Itämiseen saattaa kulua pari vuotta, joten odottele kärsivällisesti!

Kärhöjen lisääminen tapahtuu nopeammin pistokkaista, mutta silloin saadaan aina emokasvin kaltaisia kukkia.

Kylvöpotit sanomalehdestä

Kylvöpotteja kuluu kymmeniä ellei satoja joka kevät. Kun hankit potintekomuotin, voit tehdä kylvöpotteja vaikka pyhäpäivänä, ei tarvitse rynnätä kauppaan niitä hankkimaan. Multaa, hiekkaa ja siemenet toki tarvitaan edelleen!

Revi sanomalehti tai muu paperi siinä suunnassa, jossa se repeää suoraan. Reilu 10 cm:n kaistale on sopivan levyinen. Pitkästä kaistaleesta saat tukevan potin, sillä siitä tulee paksumpi kuin pienemmästä paperinpalasta. Rullaa paperi potin ympärille niin, että potin alareunan (terävämmän reunan) yli paperia menee noin 5 cm. Jos et tästä selostuksesta ymmärtänyt, niin seuraavasta kuvasta käsität, mitä ajan takaa!

Taittele ylimennyt paperi pottimuotin päätä vasten: ensin yhdeltä, sitten vastakkaiselta, sitten kahdelta muulta puolelta, siis yhteensä neljä lievettä.

Näin. Tukevin tulos tulee, kun ensimmäinen taitos on siltä puolelta, jossa on paperisuikaleen häntäpää, näin se jää toisten liepeiden alle.

Paina sitten pottia lujasti alustaansa vasten. Vedä varovasti muotti pois, sanomalehtipaperi repeää herkästi. Muista, että paperi haihduttaa vettä, potteja täytyy kastella päivittäin! Alkuvaiheessa kannattaa levittää läpinäkyvä muovi pottien päälle, se estää kuivumista. Vieri viereen asetellut potit hyötyvät toistensa kosteudesta.

Kesäpistokkaat

Keski- ja loppukesä on aikaa ottaa kesäpistokkaita esimerkiksi kanukoista (Cornus) ja happomarjoista (Berberis).

Leikkaa tämän vuoden vielä pehmeästä puutumattomasta oksan kärjestä noin 10 cm.

Yksi pistokkaan leikkuutapa on taittaa se irti puutuneesta oksasta, jolloin tuoreen verson päähän jää vino häntä. Hännän kärki napsaistaan pois, jos se on kovin pitkä. Itselläni on tapana ottaa sekä tällaisia että saksilla leikattuja pistokkaita, jotta edes joku tyyppi juurtuisi.

Juuret lähtevät kasvamaan yleensä lehtihangoista tai heti niiden alapuolelta, joten hyvä leikkuukohta on noin 1 cm lehtihankaparin alapuolelta. On viisasta katsoa, että ainakin yksi lehtihankakohta jää mullan peittoon. Lehdet riivitään tai taitetaan varovasti pois, vain ylin pieni lehti jätetään. Suurilehtisistä lajeista kuten kanukoista siitäkin leikataan puolet pois. Tämä siksi, että lehtipinta haihduttaa vettä ja liian suuri määrä haihduttavaa pintaa verrattuna olemattomiin juuriin riskeeraa koko pistokkaan kuivumisen.

Pistokkaan alapään voi pyöräyttää juurrutushormonijauheessa, jos sellaista on saatavilla. Pistokkaille tehdään kolot hyvin kostutettuun multaan, joihin ne työnnetään niin syvälle kuin saadaan. Yhteen ruukkuun voi laittaa useamman pistokkaan, kunhan niillä on hieman tilaa. Pistokkaat eivät mielellään saisi koskettaa toisiaan.

Lopuksi varmistetaan multakontakti kastelemalla tai kopauttamalla ruukkua, jotta pistokkaan ympärille ei jää ilmataskua, joka pilaa koko yrityksen. Sitten ruukun ylle asetetaan muovihuppu, jonka yläosassa on pieni tuuletusreikä. Jos muistat sumuttaa ruukkuja ja pitää niiden ympäröivän ilman täten kosteana, varmistat onnistumisen. Ruukun asettaminen laakealle vadille, jossa on vettä, tuottaa myös sopivan kostean pienilmaston hupun alle.

Pistokkaita pelargoneista

Maalis−huhtikuussa on aika ottaa pelakuut ja muut sisällä talvetetut kesäkukat esiin. Pitkiksi venähtäneet hontelot oksat katkotaan sopivan tuuhean oloisen lehtinipun yläpuolelta. Oksien päistä saadaan helposti uusia pelakuita omaksi ja ystävien iloksi.

Kuvassa on riippapelargonin (Pelargonium peltatum) varsi, joka venyy mahdottoman pitkäksi, jos sitä ei latvota eli kärkeä leikata pois. Vartta voidaan jättää parikymmentä senttimetriä tai vähemmänkin. Leikkaamalla varsi poikki se saadaan tekemään sivuhaaroja. Kuvassa on muuten hämäys: tuoksupelargoni (Pelargonium × fragrans) on lyöttäytynyt riippapelargonin kylkeen näyttäen ihan siltä, kuin pienet valkoiset kukat kuuluisivat sille. Oikeasti riippapelargonilla on paljon suuremmat kukat, jotka ovat lisäksi suurissa tertuissa.

Leikkaa poistamasi latvat noin 10 cm:n pituisiksi pätkiksi. Riivi pätkien alaosan lehdet pois, jätä jäljelle vain yksi tai kaksi uutta pientä lehteä pätkän latvaan. Kukkanupun alkuja ei saa olla yhtään, ne nypitään pois. Täytä saviruukku mullalla ja tee istutuspuikolla tai lyijykynällä reiät pelakuunpätkillesi, voit istuttaa samaan ruukkuun kolmekin pistokasta. Pistokkaat istutetaan niin, että vähintään puolet pituudesta tulee mullan alle, pinnalle voi jäädä vain parin senttimetrin nysä.

Lopuksi multa tiivistetään kevyesti pistokkaiden ympärille ja kastellaan. Ruukun päälle voi laittaa läpinäkyvän muovipussin löyhästi, kunhan huolehdit tuuletuksesta, jotta pistokkaat eivät mätäne.

Muista nimetä pistokkaasi taimilapuilla, jos niitä on monta laatua ja et tunnista niitä toisistaan!

Kylvökausi käynnistyy

Kuvassa ovat kevään ensimmäiset siementaimeni, vasta sirkkalehdet kasvattaneet japaninohdakkeet (Cirsium japonicum). Seuraaviakin lajeja on noussut ja tässä puuha käykin mielenkiintoiseksi. Voi olla, että muutama edellisvuonna kylvämäni hohtopiikkiputki (Eryngium giganteum) on viimein itänyt!

Vaikka suositellaan, että pitäisi käyttää aina puhdasta multaa, olen uusiokäyttänyt vanhan mullan useinkin, ellei siinä ole esiintynyt taimipoltetta tai muita tauteja. Tässä tavoin samasta mullasta saattaa nousta vanhempiakin kylvöksiä, jotka ovat esimerkiksi viimein saaneet tarvitsemansa kylmäkäsittelyn. Luulen, että moni tekee kuten minä − viskaa siemenet innoissaan multaan ja alkaa sen jälkeen miettiä, olisiko niille pitänyt tehdä jokin käsittely!

Kylvösten päälle kannattaa lisätä hiekkaa, itse opin tämän kantapään kautta. Monet taimet ovat kuolleet taimipoltteeseen vuosien saatossa. Silloin ne juuri tässä vaiheessa yllättäen kupsahtavat, ikään kuin mätänevät tyveltään. Ohut hiekkakerros mullan pinnalla estää tehokkaasti taimipoltteen syntyä.

Koska minulla ei ollut hiekkaa käsillä kylvöhetkellä, lisäsin sitä vasta nyt. Ajankohta ei ole liian myöhäinen, sillä taimet näyttävät toistaiseksi täysin terveiltä. Taimipoltetta voi myös ehkäistä kastelemalla multaa vedellä, johon se sekoitettu hyppysellinen Atamon-jauhetta.

Tässä kasvaa mahdollinen pienen pieni hohtopiikkiputki! Tällaisia nousee mullasta kolme kappaletta. Raportoin jatkossa, miten kävi.

 

 
Nettikauppa Käsityökauppa Blogi  

Pysy kanavalla

 Lähetä sähköpostia

 Tykkää facebook-sivusta

 Seuraa inspiraatiokuvia  pinterestissä

 

Tiedot

Osoite:
Ahvensaarentie 59
21660 Nauvo

Puhelin:
050 4012590

Mainosta

Copyright

© 2015−2016 Saila Routio

Ihanaa jos innostut jakamaan vinkkejä! Lupaa kuvien pinnaukseen tai parin kuvan kopiointiin ei tarvita, kunhan niissä näkyvät mahdolliset vesileimat ja kuvan lähde mainitaan. Älä kopioi kokonaisia artikkeleita.

Palaa sivun alkuun